Sirkkalan kasarmi vankileirinä

Sirkkalan kasarmin alue toimi punavankileirinä huhtikuusta syyskuuhun 1918. Tämän jälkeen vankileiri muutettiin pakkotyöleiriksi, joka oli toiminnassa vuoteen 1923 asti. Museologian teemaseminaarin yhteydessä perehdyimme erityisesti vankileiriajan leiriä koskeneeseen lehtikirjoittamiseen ja leirin ruokahuoltoon.

Vankileirille halutaan…

Viestinnän tutkiminen on mielenkiintoinen näkökulma vanki- ja pakkotyöleirin aikaan, sillä suljettu leiri on sijainnut melko keskeisellä paikalla, lähellä Turun keskustaa ja se on ollut siten monien kaupunkilaisten ulottuvilla. Leiriä koskevaan viestintään kuuluivat muun muassa lehtien hakuilmoitukset työntekijöistä ja tarvikkeista sekä kiellot koskien leirin ympäristössä oleilua ja muuta kanssakäymistä. Vankileiristä kirjoitettiin myös katsaustyyppisiä uutisia. Lisäksi lehdissä julkaistiin leirillä menehtyneiden kuolinilmoituksia sekä perheenjäsenten että puoluetovereiden välittäminä.

Murikkaa ja silakkaa

Ruokahuollon suhteen Sirkkalan vankileirin tilanteesta ei juuri ole arkistotietoja, esimerkiksi ruokatilauksia. Ruoka ja sen puute ovat kuitenkin keskeisessä asemassa vankileireillä olleiden muistelmissa, myös Sirkkalan leirin tapauksessa. Ruuaksi on tarjottu muun muassa aamuisin leipää ja silakkaa, päivällä turskakeittoa. Vankileireillä tarjottua leipää kutsuttiin laajalti ”murikaksi”, sillä leireillä tarjottu leipä oli kovaa ja karkeaa. Ruokaa yritettiin saada lisää esimerkiksi varastamalla, ja toisinaan keittiössä työskennelleet saattoivat vaivihkaa antaa vangeille lisää ruokaa.

Matkalla Sirkkalan historiaan

Teemaseminaarilaisten joulukuussa järjestämällä ”Halki Sirkkalan” -historiakierroksella vankileiriaikaa käsiteltiin Historicum-rakennuksen edessä paikalla, jossa leirin saunan/pakarin oletetaan olleen. Vankileiri-”kohtauksessa” kierrokselle osallistujille tarjottiin itse tehtyä ruisnäkkileipää samalla kun luettiin ääneen kielto laittomasta kanssakäynnistä vankien kanssa kesäkuulta 1918 ja pakina vankien painosta vuodelta 1919.

Kierroksella ja sen ulkopuolella Sirkkalan vankileiriajasta muistutti myös teemaseminaarilaisten Janus-salin aulaan toteuttama lisätyn todellisuuden ikkuna, joka näytti, missä kohdassa vankileirin pihan jakava piikkilanka-aita oli kulkenut.

Kaisa Luhta on vuonna 2012 Turkuun muuttanut kulttuurihistorian opiskelija. Reetta Nykänen on Turkuun vuonna 2014 muuttanut Suomen historian opiskelija.

Kategoria(t): Sirkkala Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *