Sirkkalan köyhäintalo vuosina 1833–1846

Vuonna 1833 pystytettiin Kerttulinmäelle kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylichin suunnittelema köyhäintalo, nykyinen Historicum. Turun palo oli tuhonnut aiemman köyhäintalon, joten uusia tiloja kaivattiin kipeästi. Pramean rakennuksen ajateltiin kuitenkin olevan liiankin hieno köyhille, joten kruunu otti tilat pian tarkk’ampujapataljoonan käyttöön. Köyhäintalon asukkaat siirrettiin väliaikaisesti ”Kuuritaloon”, lähelle nykyistä yliopistoa. Lopulta uusi köyhäintalo rakennettiin Humaliston- ja Eerikinkadun kulmaan 1850-luvulla.

Köyhäintalon asukkaiden joukko oli Turun seurakuntien kirkonkirjoista sekä kaupungin henkikirjoista saatujen tietojen perusteella varsin moninainen. Talossa eli kaikenikäisiä miehiä, naisia ja lapsia – osa vain alle vuoden verran, osa koko köyhäintalon toiminnan ajan. Kuten arvata saattaa, talossa asui useita ikäihmisiä, niin leskiä kuin naimattomiakin, sekä orpolapsia. Asukkaisiin lukeutui myös ihmisiä, joilla oli erinäisiä fyysisiä vammoja tai sairauksia, esimerkiksi kuurous, halvaus tai epilepsia. Köyhäintalossa asui myös naimattomia naisia, joille oli syntynyt lapsia.

Monessa tapauksessa on mahdollista selvittää, millaisia ammatteja köyhäintalon asukkaiden perheissä oltiin harjoitettu. Henkikirjoissa tavattiin nimittäin yleensä mainita miesasukkaiden entinen ammatti, leskinaisten ja orpolasten kohdalla edesmenneen miehen tai isän nimi ja ammatti. Useasti mainittuja ammatteja olivat muun muassa puuseppä, merimies, sotilas sekä muurari. Asukkaiden joukossa oli myös entinen kultasepän kisälli, sekä porvarien leskiä ja poikia – asukkaat tulivat joskus siis hyvinkin erilaisista taustoista.

Etsimme tietoa Sirkkalan köyhäintalosta myös sanomalehdistä. Uutiset löytyivät Åbo Underrättelser – sekä Åbo Tidningar -lehdistä. Artikkeleista löytyikin runsaasti mielenkiintoista tietoa, jotka valottivat köyhäintalon menneisyyttä. Huutokauppoja järjestettiin usein, niissä huudettiin niin työntekijöitä, elintarpeita kuin puuklapeja. Huutokauppauutiset kattoivatkin suuren osan köyhäintaloa koskevista artikkeleista. Näiden lisäksi kuuluteltiin ahkerasti myös raha-asioista, kuten siitä, minä päivinä minkäkin kaupunginosan asukkaiden tuli maksaa köyhäinhoidonveronsa. Toisinaan kerrottiin jonkin tahon lahjoittaneen rahaa, kuten eräskin kauppias J. Rautalin, joka testamenttasi 3000 riikintaaleria köyhäinhoidon kassalle.

Lehtiartikkelit, kirkonkirjat ja henkikirjat loivat kurkistusaukon, joiden avulla köyhäintalon menneisyys sekä mielenkiintoiset ja koskettavat ihmiskohtalot heräsivät uudelleen eloon.

Kirjoittajat ovat historian opiskelija Iida Salmi ja arkeologian opiskelija Pinja Tervonen.

Kategoria(t): Sirkkala Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *