Status quo & quo vadis?

Mitä on suomalainen antiikintutkimus? Turussa selvitettiin 12. tammikuuta 2018 klassikkoyhteisön voimin alan nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä.

Turun yliopistolla järjestettiin tammikuussa valtakunnallinen antiikintutkijoiden noin 50 henkeä kerännyt kokoontuminen teemalla Status quo & quo vadis: mitä antiikintutkimukselle kuuluu nyt ja mihin se on menossa. Antiikintutkimusta on Suomessa useissa yliopistoissa. Klassillista filologiaa eli latinan ja kreikan kieltä, kirjallisuutta ja kulttuuria voi opiskella Helsingissä ja Turussa, jossa on tarjolla myös klassillista arkeologiaa, ja antiikin kieliin liittyviä sivuainekokonaisuuksia voi suorittaa Jyväskylässä, Oulussa ja Tampereella. Lisäksi erityisesti Tampereella on vahva antiikin historian tutkimuksen keskus. Tärkeä osa suomalaista antiikintutkimusta ovat tieteelliset instituutit Ateenassa ja Roomassa.

Rooman satamakaupunki Ostian tiiliarkkitehtuuria. Kuvat: Marja-Leena Hännisen arkisto.

Paneelikeskustelussa eri yliopistojen ja instituuttien edustajat totesivat yhteisiksi haasteiksi muun muassa opiskelijarekrytoinnin tilanteessa, jossa vieraita kieliä opiskellaan yliopistoa edeltävillä kouluasteilla varsin vähän verrattuna vaikkapa viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen. Lisäksi rakenteelliset muutokset uhkaavat piilottaa filologia-aineiden erityisyyden alleen, kun kyse ei ole ytimeltään puhtaasti kielitieteellisestä oppialasta.

Klassillisen eli Välimeren alueen arkeologian tulevaisuudesta on syytä olla huolissaan. Koko alan opetus on Suomen yliopistoissa ollut niukasti resursoitua, mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa ainoa tähän asti olemassa ollut vakanssi on katoamassa sen haltijan eläköitymisen myötä. Tutkimusprojekteja (esim. Life and Death in Ancient Ostia) kuitenkin on, ja jotta niitä voi olla jatkossakin, on laadukkaan ja monipuolisen koulutuksen jatkuttava.

Mihin antiikintutkimus Suomessa sitten on menossa? Professuureissa ja huippuyksiköissä mitaten voimme havaita taantumisen. Toisaalta tutkimusta tehdään, ja niukkenevilla resursseillakin kreikkalais-roomalainen antiikki on edelleen läsnä useiden yliopistojen arjessa. Antiikkiin liittyviä hankkeita myös rahoitetaan säännöllisesti. Profiilinnosto jatkuvuuden takaamiseksi ja opiskelijoiden innostamiseksi olisi kuitenkin tärkeä. Hyviä ehdotuksia otetaan edelleen vastaan, vaikka olennaiset nousivatkin esiin jo symposiumissa: yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen, näkyvyys sosiaalisessa mediassa sekä tieteen popularisoiminen (ks. esim. yhteisöbogi Khelidon).

Kirjoittaja on klassillisten kielten yliopistonlehtori.

Lue lisää aiheesta: Maijastina Kahloksen (HY) ja Ville Vuolannon (TaY) blogipostaukset

Kategoria(t): Tapahtumat Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *