Kuusi verkossa – kuutoskaupunkien verkkosivustojen monikielisyys

Suomen kuusi suurinta kaupunkia – Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku – ovat monikielisiä ja monikulttuurisia. Niiden verkkosivut ovat tärkeitä tiedonjakokanavia, joiden tulisi olla mahdollisimman saavutettavia ja esteettömiä. Yksi tapa lisätä saavutettavuutta on jakaa tietoa usealla eri kielellä.

Suomen muunkieliset 

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi, mutta niiden lisäksi Suomessa puhutaan yli 150 muuta äidinkieltä. Laissa on määritelty erillisiä oikeuksia muun muassa viittomakielisille ja saamenkielisille. Suomen muunkielisistä ryhmistä ylivoimaisesti suurin on venäjä, toisella sijalla on viro ja kolmannelle sijalle on kiivennyt arabia, joka on muutaman vuoden sisällä ohittanut englannin ja somalin. 2010-luvun taitteessa vieraskielisten yhteenlaskettu määrä ylitti ruotsinkielisten määrän Suomessa ja ennusteiden mukaan monikielisyys tulee edelleen lisääntymään.

Kuutoskaupunkien vieraskielisten asukkaiden prosentuaaliset osuudet vuosina 1980-2016. Lähde: Tilastokeskus.

Kaikkea ei voida kääntää kaikille kielille rajallisten resurssien takia, joten kussakin tilanteessa käytettävät kielet tulisi valita huolellisesti. Englanti on tämänhetkinen maailmankieli, jota käyttää arviolta 1,5 miljardia ihmistä, joten se tuntuu helpolta ratkaisulta monikielisyyden haasteisiin. Kaikki eivät kuitenkaan puhu englantia, ja englanti voidaan kokea myös imperialistisena valloittajien kielenä. Sen käyttö ei siten sovi kaikkiin tilanteisiin.

Aineisto ja metodit

Tutkielmassani tarkastelin muille kielille käännettyjen tekstien suhteellisia osuuksia suomenkielisiin sisältöihin verrattuna. Otin aineistoksi kuutoskaupunkien verkkosivuilta kahdeksan eri osa-aluetta: 1) kaupunki ja hallinto, vaikuttaminen; 2) sosiaali- ja terveyspalvelut; 3) kasvatus, koulutus; 4) asuminen, ympäristö, liikenne; 5) kulttuuri ja vapaa-aika; 6) uutiset; 7) työ ja yrittäminen; ja 8) maahanmuuttajille suunnatut kokonaisuudet.

Tekstiaineiston kerääminen tapahtui Octoparse-tiedonharavointiohjelmalla. Raakatekstiä kertyi satoja megatavuja, joten jouduin käyttämään Python-koodia tekstimassojen puhdistamiseen. Analysoitavaa puhdasta tekstiä kertyi lopulta noin 56 megatavua.

Kuutoskaupunkien ruotsin- ja englanninkielisten tekstien osuudet suomenkielisestä tekstistä.

Kuutoskaupunkien kielivalikoimat

Kuutoskaupungeista Helsinki oli ainoa, jonka sivustosta oli olemassa kieliversiot myös muilla kielillä kuin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, eli myös venäjäksi, saksaksi ja ranskaksi. Helsingillä oli myös eniten englanninkielistä sisältöä. Oululla ja Tampereella ei ollut ruotsinkielistä sisältöä, sillä ne eivät ole kaksikielisiä kuntia. Niillä oli kuitenkin myös vähiten englanninkielistä materiaalia. Turulla oli tasaisesti sisältöä sekä ruotsiksi että englanniksi.

Mielenkiintoinen havainto oli, että englanninkielisten sisältöjen suhteelliset määrät eivät korreloineet vieraskielisten asukkaiden suhteellisten määrien kanssa. Esimerkiksi Vantaalla on suurin vieraskielisten asukkaiden osuus, mutta se on kääntänyt sivustojensa sisältöjä huomattavasti vähemmän kuin muut Etelä-Suomen kaupungit.

Kirjoittaja on monikielisyydestä kiinnostunut FM englannin kielen kääntämisen opintopolulta.

Kategoria(t): Opinnäytteet. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *