Vievätkö kaikki tiet Turkuun?

Olin jo kauan hinkunut pois Turusta. Kun muutin kaupunkiin kymmenenvuotiaana, hurmaannuin sen historiasta. Viisitoista vuotta myöhemmin valmistuin maisteriksi Turun yliopiston venäjän kielen oppiaineesta. Sivuaineina opiskelin taidehistoriaa, poliittista historiaa ja uskontotiedettä, jotka kaikki omalta osaltaan vaikuttivat myöhempien tutkimusintressieni kehittymiseen. Viihdyin opintojen ja opiskelijaelämän parissa hyvin. Jo ennen maisterin paperien saamista olin tosin varmistanut lähtöni hankkimalla opiskelupaikan Bristolin yliopistosta.

Kuuluisan riippusillan luota muutin takaisin Suomeen, aloitin taidehistorian opinnot Helsingin yliopistossa ja lähdin vaihto-opiskelijaksi Ca’ Foscarin yliopistoon Venetsiaan. Kanaalien keskeltä palattuani yritin sopeutua elämään kotimaassa. Pian olin kuitenkin jo matkalla Kentin yliopistoon jatko-opintojen pariin. Lisävuosi Englannissa sai minut kaipaamaan Suomea ja suomalaista yliopistomaailmaa. Palasin Canterburyn katedraalin varjosta vanhaan kunnon Turun yliopiston venäjän oppiaineeseen graduohjaajani professori Riitta Pyykön hoteisiin.

Väitöskirjatyöskentely pyörähti käyntiin. Pääaineeni ohella tein taidehistorian opintoja. Lisäksi perehdyin propagandatutkimukseen ja ihmistieteelliseen eläintutkimukseen. Ensimmäisten jatko-opiskeluvuosien jälkeen Turku jäi taas taakse. Siirryin pääkaupungin vilskeeseen Helsinkiin. Oleskelin paljon myös Potsdamissa nauttien keisarillisten puistojen idyllistä. Viimeistelin väitöskirjani etänä. Väittelin filosofian tohtoriksi tammikuussa 2017 neuvostoliittolaisen Kukryniksy-kolmikon pilapiirrosten eläinsymboliikkaa käsitelleellä tutkimuksellani.

Väitöksen jälkeen työskentelin apurahalla Kukryniksyn elämäkerran parissa ja ryhdyin hahmottelemaan eläimiin ja neuvostopropagandaan liittyvää postdoc-tutkimusta Turun yliopiston taidehistorian oppiaineeseen. Harkitsin jälleen muuttoa ulkomaille ja jopa akateemisen maailman jättämistä. Sitten kuulin Turun yliopistossa olevan haussa määräaikainen venäjän yliopistonlehtoraatti.

Palasin Turkuun elokuun alussa aloittaessani työni yliopistonlehtorina. Toimenkuvaani kuuluu laaja-alaista opetusta perus-, aine- ja syventävien opintojen tasolla. Varsinaisen opetuksen lisäksi ohjaan opiskelijoiden kandidaatintutkielmia, käyn heidän kanssaan HOPS-keskusteluja, teen omaa tutkimustani ja osallistun oppiaineen toiminnan kehittämiseen.

Kävellessäni syksyn kirpeässä aamussa jokirantaa pitkin kohti yliopistoa ymmärrän, että en olisi missään muualla yhtä mieluusti kuin Turussa.

Kirjoittaja on Turun yliopiston venäjän oppiaineen määräaikainen yliopistonlehtori.

Kategoria(t): Henkilökunta, Tutkimus ja opetus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *