Tutkimus ja opetus

Kielitietoisuus ja tulevaisuuden kielitaitovaranto

Kielitietoisuus ja tulevaisuuden kielitaitovaranto

Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella vietettiin toukokuun alussa Tiedepäivää. Päivän aikana graduntekijät, tohtorikoulutettavat ja muut tutkijat esittelivät tutkimustaan. Tiedepäivän avauksessa dekaani Eija Suomela-Salmi pohti kielitietoisuuden käsitettä. Käsite ei ole uusi, mutta … Lue lisää »


Tuliaisia Roomasta

Tuliaisia Roomasta

Erasmus+-liikkuvuushanke ”AVOMERI – Turun yliopiston aikuiskoulutus merta edemmäs” (2015–2017) antoi monelle avoimessa yliopistossa työskentelevälle mahdollisuuden matkustaa Euroopassa erilaisiin aikuiskoulutuskohteisiin ja saada niissä uusia näkökulmia ja innoitusta omaan työhönsä, tutustua saman … Lue lisää »


Suomen riimukirjoitukset kautta aikojen

Suomen riimukirjoitukset kautta aikojen

Suomesta on löytynyt vain muutamia riimukirjoituksia. Nämä edustavat eri tyyppejä eri ajoilta ja ovat löytyneet eri paikoista. Voimme mahdollisesti puhua jonkinlaisesta suomalaisesta riimukulttuurista. Vaikka Suomi sijaitsee lähellä Ruotsia, jossa riimuja … Lue lisää »


Taide, trauma ja muisti: SELMA mukana Change2017-hankkeessa

Taide, trauma ja muisti: SELMA mukana Change2017-hankkeessa

Change2017-hanke on Turun filharmonisen orkesterin ja Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtorin Susanna Välimäen ideoima teemakonserteista ja keskustelutilaisuuksista koostunut tapahtumasarja. Lähtökohtana on ollut ajatus musiikin ja taiteen muutosvoimasta: ”You must be the … Lue lisää »


Elämäkerran kirjoittaminen matkana

Elämäkerran kirjoittaminen matkana

Olen tehnyt usean vuoden matkaa kirjailija ja antroposofi Kersti Bergrothin (1886–1975) kanssa. Matkan lopputuloksena ilmestyy hänen elämäkertansa. Matkan aikana olen tutustunut Bergrothin laajaan tuotantoon, arkistoihin tallennettuihin kirjeisiin sekä aiheeseen liittyvään … Lue lisää »


Kielioppia kylvyssä

Kielioppia kylvyssä

Kielikylpy, jonka juuret ovat 1960-luvun Kanadassa, on erinomaisia oppimistuloksia tuottava opetusmenetelmä, joka kuitenkin kaipaa yhä kehittämistä. TIAS-tutkijakollegiumin rahoittama pohjoismaisten kielten postdoc-tutkimukseni (2017–2019) paneutuu suomenkielisten kielikylpyoppilaiden ruotsin kieliopin hallintaan. Kielikylvyn tavoitteena … Lue lisää »


Saako vanhasta enää mitään irti?

Saako vanhasta enää mitään irti?

Arkeologian oppiaineessa toteutettiin kuluneena kesänä hanke, jossa selvitettiin metadatatasolla yli 30 vuotta sitten Turussa kaivetun alueen (nk. Julinin tontti) arkeologisen aineiston koostumusta, määrää ja säilyneisyyttä. Selvitys mahdollistaa aineiston tutkimuspotentiaalin kriittisen … Lue lisää »


Humanistit arkistoalan ammattilaisina ovat tutkimuksen elinehto

Humanistit arkistoalan ammattilaisina ovat tutkimuksen elinehto

Arkistot ovat humanistisen tutkimuksen ytimessä. Lähteiden säilyminen ja saavutettavuus mahdollistavat tutkimuksen teon ja tulosten arvioinnin. Jotta tulevaisuudessa voidaan tehdä tutkimusta, on olennaista, että arkistoissa työskentelee myös syvällisesti humanistisia aloja tuntevia … Lue lisää »


Satiiri ja moraalinen vastuullistaminen

Satiiri ja moraalinen vastuullistaminen

Satiirinen ajankohtaisviihde on suosittua. Yhteiskunnallisen satiirin sanotaan jopa kirjoittavan itse itsensä näinä aikoina, mikä on huumorintutkijalle teoreettisesti mehukas väite. Satiiria tutkitaankin myös tieteellisesti, jolloin aiheelliseksi nousee kysymys sen suhteesta ironiaan. … Lue lisää »


Uusi teos tarinankerronnan ja etiikan kytköksistä eri taidemuodoissa

Uusi teos tarinankerronnan ja etiikan kytköksistä eri taidemuodoissa

Nelivuotisen tutkimusprojektin Historian kokemus ja kertomisen etiikka nykytaiteissa (Emil Aaltosen Säätiö, 2013–2016) päätuotos Storytelling and Ethics: Literature, Visual Arts and the Power of Narrative (toim. Hanna Meretoja ja Colin Davis, … Lue lisää »


Moniäänisiä keskusteluja suomalaisuuden merkityksistä kirjallisuudessa

Moniäänisiä keskusteluja suomalaisuuden merkityksistä kirjallisuudessa

Mikä on kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen suhde yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politiikkaan? Miten kirjallisuus liittyy kansallisuuteen? Entä mitä tarkoittaa kirjallisuuden ylirajaisuus? Näitä kysymyksiä pohditaan Turun yliopiston kotimaisessa kirjallisuudessa, ja viime kesänä keskustelimme … Lue lisää »


Uusi humanistiportaali yhdistää verkkopalvelut ja verkko-opetuksen

Uusi humanistiportaali yhdistää verkkopalvelut ja verkko-opetuksen

Historia-aineita palvelleet Agricola – Suomen historiaverkko -portaali ja historian valtakunnallinen verkko-opetus sulautuvat yhteen ja laajenevat kattamaan myös muita humanistisia aineita. Uusitut palvelut luovat yhteyden humanistista tietoa käyttävien instituutioiden, suuren yleisön … Lue lisää »


Taidehistoria tutkii materialisoituneita ajatuksia ja havaintoja

Taidehistoria tutkii materialisoituneita ajatuksia ja havaintoja

Taidehistorioitsijana ajattelen, että eri aikojen ja kulttuurien maailmankuvat kiteytyvät esineissä ja objekteissa, joita kutsumme taiteeksi ja taideteoksiksi; taiteessa voimme konkreettisesti nähdä, kuinka havainnot ja käsitykset maailmasta muuttuvat kulttuurisesti ja historiallisesti. … Lue lisää »


Kansatieteilijät lapsuusmuistojen jäljillä

Kansatieteilijät lapsuusmuistojen jäljillä

Lapsuuden muistot rakentuvat mieliin painuneista yksityiskohdista; arkisista tapahtumista ja juhlan tunnusta, tuoksuista, mauista ja äänistä. Yksityiskohtaisista, tarkoista tunnemuistoista ei aina osaa tarkasti sanoa sitä, mikä niistä on tehnyt itselle niin … Lue lisää »


Baabelin kaloista kääntäjän työvälineisiin

Baabelin kaloista kääntäjän työvälineisiin

Tieteiskirjallisuudessa, elokuvissa ja tv-sarjoissa on kautta aikojen tarvittu keinoja saada eri planeettojen väki viestimään keskenään. Keinoja löytyykin Linnunradan käsikirjan telepaattisista baabelin kaloista Star Trekin universaalikääntäjään. Kiinnostuksesta näihin fiktiivisiin keksintöihin tavallaan … Lue lisää »


Miehekästä järjenkäyttöä

Miehekästä järjenkäyttöä

Kirjan esipuhe saattaa joskus jäädä lukematta, mutta silloin lukija voi jäädä yhtä viihdyttävää, paljastavaa ja häkellyttävääkin lukukokemusta köyhemmäksi. William Gunion Rutherford julkaisi 1881 edition toisella vuosisadalla jaa. eläneen Frynikhoksen sanakirjasta. … Lue lisää »


Arkisto tulee tutkijan luo

Arkisto tulee tutkijan luo

Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkisto (HKT-arkisto) vastaa tutkimustyön haasteisiin, helpottaa yliopistolla opettavien arkea ja tarjoaa ideoita ja tutkimusaineistoja sekä tutkijoille että opiskelijoille. Aloitin työni HKT-arkistossa kesällä ja olen taustaltani … Lue lisää »


Viestinnän verbaaliset ja visuaaliset keinot – tutkimusta varhaisten englanninkielisten tekstien ominaisuuksista

Viestinnän verbaaliset ja visuaaliset keinot – tutkimusta varhaisten englanninkielisten tekstien ominaisuuksista

Kuinka tekstin käsinkosketeltava olomuoto, asettelu sivulla sekä muut visuaaliset piirteet vaikuttavat sen välittämään viestiin? Tätä kysymystä on selvittänyt Turun yliopiston englannin kielen oppiaineen tutkimushanke Pragmatics on the Page, tuttavallisemmin PoP, … Lue lisää »


Lihaksi ja vereksi muuttunut Vapaudenpatsas

Lihaksi ja vereksi muuttunut Vapaudenpatsas

Kirjailija Salman Rushdien suhde näyttelijän, mallin ja Top Chef -juontajan Padma Lakshmin kanssa sai paljon mediahuomiota vuosina 2000–2013. Salmanin muutto Lontoosta New Yorkiin, orastava suhde Padmaan ja myöhemmin ero kolmannesta … Lue lisää »


Kun läskipepusta tuli pop!

Kun läskipepusta tuli pop!

Voiko kokonormeja suurempi keho olla kaunis ja haluttava? Saako lihavasta pepusta, vatsamakkaroista tai paksuista reisistä olla ylpeä? Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen mediaesityksiä, jotka vastaavat edellä oleviin kysymyksiin kyllä. Vaikka valtavirran mediakulttuurissa lihava … Lue lisää »


Hiiskun kirjoittavat sisaret

Hiiskun kirjoittavat sisaret

Mitä oli olla oppinut, kirjoittava nainen 1900-luvun alkupuolen Suomessa ja ”ruhtinas” V. A. Koskenniemen sisäpiirissä? Tähän vastaa Hiiskun sisarten kolmoiselämäkerta Kynän kantama elämä, joka ilmestyi syyskuussa 2017 turkulaisen Sigillumin kustantamana. … Lue lisää »


Elävä Suomenlinna -tutkimus kohtasi opiskelijat: uusia näkökulmia osallistaviin menetelmiin

Elävä Suomenlinna -tutkimus kohtasi opiskelijat: uusia näkökulmia osallistaviin menetelmiin

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman syventäviin opintoihin kuuluvan ”Suomenlinna maailmanperintökohteena ja asuinpaikkana” -tutkimushankekurssin opiskelijat tutustuivat kevään 2017 aikana etnografisen tutkimuksen osallistaviin menetelmiin ja tekivät tutkimusta näkyväksi sosiaalisessa mediassa. Käytännön harjoittelua tulevaisuutta … Lue lisää »


Suomeksi käännetyt saksalaiset marssilaulut yhdistivät aseveljiä

Suomeksi käännetyt saksalaiset marssilaulut yhdistivät aseveljiä

Saksalaissotilaat osasivat marssia laulaen sotaan. Suomen ja Saksan aseveljeyden yksi ilmentymä oli saksalaismarssien ”tuonti” Suomeen. Suomeen omaksuttiin lähes yksinomaan marssilauluja, joita voi pitää sisällöltään epäpoliittisina. Wehrmachtin marssilauluperinne Saksassa on loppukeväästä … Lue lisää »


Ostakaa elämäntapaa!

Ostakaa elämäntapaa!

Antiikin tekstit eivät aina onnistu puhuttelemaan nykylukijaa. Tällöin on vain tyydyttävä toteamaan oma vajavaisuutensa lukijana, joka on kadottanut (toivottavasti tilapäisesti) kyvyn havaita universaali sanoma kanonisoidusta klassikosta. Toisinaan kuitenkin sanoma tuntuu … Lue lisää »


Taidehistorian oppiaine 30 vuotta

Taidehistorian oppiaine 30 vuotta

Turun yliopiston taidehistorian oppiaine on ehtinyt kunnioitettavaan 30 vuoden ikään. Juhlavuosi on ollut oppiaineelle myös muutosten vuosi. Horttokujalta Sirkkalaan Taidehistorian oppiaine otti ensimmäiset askeleensa kolme vuosikymmentä sitten Horttokujalla, josta siirtyminen … Lue lisää »


Aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön äärellä Aizputessa

Aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön äärellä Aizputessa

Pieni Turun yliopistoa ja Rauman kaupunkia edustava retkikunta vieraili heinäkuussa Latvian Aizputessa järjestetyssä ”Living with Cultural Heritage” -tapahtumassa. Tässä LiviHeri-projektin vuosittaisessa kokoontumisessa restauroitiin ikkunoita ja kuunneltiin paikallisten asukkaiden tarinoita menneestä … Lue lisää »


Aika pimeää

Aika pimeää

Päivän kääntyessä iltaan laskeutuu hämärä. Pimeyteen vaikuttavat kuitenkin monet seikat. Kaupungissa pimeys on erilaista kuin maaseudulla. Talvella hanki voi valaista pimeyttä, ja syksyllä sateen kastelemat kadut luovat erilaisen pimeyden ja … Lue lisää »


SUMU-projekti ja 2000-luvun taidemusiikin yhteiskunnallisuus

SUMU-projekti ja 2000-luvun taidemusiikin yhteiskunnallisuus

Suomalaisella nykytaiteella on keskeinen merkitys käsiteltäessä yhteiskunnallisia traumoja, kuten nälänhätää, ilmastonmuutosta ja muita vaikeita asioita 2000-luvun maailmassa. Tämä näkyy niin kuvataiteessa, kirjallisuudessa kuin taidemusiikissakin. Esimerkiksi Kaija Saariahon ooppera Adriana Mater … Lue lisää »


Kristinuskon tutkimusta moninäkökulmaisesti

Kristinuskon tutkimusta moninäkökulmaisesti

Turun yliopistoon on perustettu uusi monitieteinen, tiedekuntarajat ylittävä kristinuskoon keskittyvä tutkimuskeskus, joka kantaa nimeä Centre for the Study of Christian Cultures (CSCC). Se kokoaa yhteen tutkimusta ja tutkijoita, jotka keskittyvät … Lue lisää »


Muistin aika – Ajan kokemus Raija Siekkisen lyhytproosassa

Muistin aika – Ajan kokemus Raija Siekkisen lyhytproosassa

Aika ja muisti kohtaavat toisensa käsityksissä ja ilmauksissa. Raija Siekkisen novelleissa ja pienoisromaaneissa toistuvat muistin ja muistamisen kuvaukset, jotka sisältävät käsityksiä subjektiivisen ajan rakentumisesta. Siekkisen novellikokoelmaan Tuomitut (1982) sisältyy kaksi … Lue lisää »


Romantiikan aikakauden tilallisuutta kartoittamassa

Romantiikan aikakauden tilallisuutta kartoittamassa

Useimmat tekstit sisältävät kartan, vaikka sitä ei olisikaan suoraan piirretty esiin. Tämä on erityisen ilmeistä 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa suositun matkakirjallisuuden kohdalla, mutta myös romantiikan aikakauden fiktiiviset tekstit edellyttävät keskeisten … Lue lisää »


Jumala ja aika

Jumala ja aika

Monet filosofit ovat ottaneet tehtäväkseen miettiä, mikä on Jumalan ja ajan suhde. Näitä suhteita koskevista käsityksistä taas syntyy paljon pohdittavaa kulttuurintutkijoille. Kaksi teoriaa William Lane Craig on puolustanut kosmologisen argumentin … Lue lisää »


Liikemetaforat ajan kulumista kuvaamassa

Liikemetaforat ajan kulumista kuvaamassa

Odottava äiti kirjoittaa blogissaan: Meidän tulokkaalla on jalat kaksi viikkoa edellä muuta kroppaa – saas nähdä, millainen kirahvi sieltä on tulossa. Lukija voi jäädä miettimään, miten vauvan jalat voivat olla … Lue lisää »


Yhteisöjen kulttuuri sekä taide maisemansuojelun voimavarana Kokemäenjokilaaksossa

Yhteisöjen kulttuuri sekä taide maisemansuojelun voimavarana Kokemäenjokilaaksossa

Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineessa Porissa kehitetään Koneen Säätiön myöntämän apurahan turvin yhteisöllistä maisemansuojelua KOKKELI – Kokemäenjokilaakson maaseudun kulttuuriympäristön yhteisöllinen suojelu ja taiteellinen kehittäminen -hankkeessa 2017–2019. Elokuussa alkavaa hanketta johtaa professori … Lue lisää »


Valoisa keskiaika

Valoisa keskiaika

Jos minulta kysytään, kuka olen, vastaan: ehkä lector, mahdollisesti literatus tai sitten interpres. Tällä identiteetin etsimisellä on todennäköisesti keskiaikaiset juuret. On yleisesti tunnettua, että kääntäjät ovat olleet luomassa modernin kirjallisuuden … Lue lisää »


Uskontotieteilijä oikiksessa

Uskontotieteilijä oikiksessa

Akateeminen elämä on parhaimmillaan riemullisten sattumusten summa. Samalla viikolla, jolloin väittelin uskontotieteestä tutkimuksellani Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitykset (2015), Nuorisotutkimusseura julkaisi hakujulistuksen vuoden mittaiseen tutkijatohtorin tehtävään. … Lue lisää »


Analyysista tunteisiin yhdysvaltalaista nykyrunoutta lukiessa

Analyysista tunteisiin yhdysvaltalaista nykyrunoutta lukiessa

Nykyrunouden lukemista pidetään usein jonkinlaisena mutkikkaana harjoitteena, jonka tavoitteena on etsiä merkitystä monimutkaisten kielikuvien ja vaikeiden rakenteiden takaa. Se saattaa tuntua tehtävältä, jossa ei ole sijaa tunteelle ja ei-analyyttiselle kokemiselle. … Lue lisää »


Digitaalinen historiantutkimus

Digitaalinen historiantutkimus

Kulttuurihistorian väki kokoontui perjantaina 13. tammikuuta joulukouluun, jonka aiheena oli digitaalinen historiantutkimus. Päivän aikana keskusteltiin laajasti digitaalisista aineistoista, menetelmistä sekä uusista näkökulmista ja yhteistyötahoista, jotka uudistavat historiantutkimuksen rajoja. Joulukoulussa esittäytyi … Lue lisää »


Teksti haltuun – tutkijan tärkein työkalu

Teksti haltuun – tutkijan tärkein työkalu

– Tähtään tutkijaksi, joten eri tekstilajien tunteminen on tärkeää, kertoo englannin kielen ja kulttuurihistorian opiskelija Ida Räsänen syykseen osallistua Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssille. Kirjoittaminen on yhtä kuin tutkijan ajattelu ja tutkimus, … Lue lisää »


Ajantaju – kahdeksas aistimme?

Ajantaju – kahdeksas aistimme?

Jo pienelle vauvalle kehittyy ymmärrys ajan kulumisesta tämän odottaessa ruokaa tai hoitajan huomiota. Jos tarve ei täyty kohtuullisessa ajassa, vauva alkaa itkeä. Onko siis ajantaju yksi aisteistamme näkö-, kuulo-, tunto-, … Lue lisää »


Turussa muistetaan yhä vuosi 1918

Turussa muistetaan yhä vuosi 1918

Turussa muistellaan edelleen Suomen sisällissodan tapahtumia. Sisällissotaan liittyvien perhemuistojen keruu alkoi tammikuussa 2017, kun folkloristiikan, museologian ja uskontotieteen oppiaineiden yhteinen hanke Sirkkala 1918–2018. Vankileiristä muistin paikaksi ja kulttuuriperintökohteeksi julkaisi aiheeseen … Lue lisää »


Paikan ajallinen kerroksellisuus – nomadeja ja talonpoikia

Paikan ajallinen kerroksellisuus – nomadeja ja talonpoikia

Kaakkois-Unkarissa keskellä pustaa seisovat Szerin luostarinrauniot. Monet unkarilaiset ajattelevat paikan liittyvän madjaarien maahantuloon 890-luvun lopulla. 1200-lukulaisessa kronikassa mainitaan, että heimopäälliköt kokoontuivat siellä jakamaan Unkarin alueet keskenään maahantulon jälkeen. Kronikka palveli … Lue lisää »


Suomen pelimuseon haasteita ja mahdollisuuksia

Suomen pelimuseon haasteita ja mahdollisuuksia

Tutustuin ensimmäisen kerran Tampereen pelimuseohankkeeseen sen aloitusseminaarissa 31. maaliskuuta 2015. Joukkorahoituskampanja käynnistettiin samana päivänä ja se rikkoi välittömästi Mesenaatti-palvelun yhden päivän lahjoitusennätyksen. Muistan edelleen päivän aikana vallinneen vilpittömän innostuneen ilmapiiriin, … Lue lisää »


Historiallista nuoruutta etsimässä

Historiallista nuoruutta etsimässä

Ikä ei ole vain absoluuttinen numero, vaan se on erilaisten merkityksien muodostama kokonaisuus. Ihmisen eri ikäkaudet – lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus – eivät ole selvärajaisia, itsestään selviä vaiheita, vaan … Lue lisää »


Aikaa kestävät lelusuhteet ja kulttuurin lelullistuminen

Aikaa kestävät lelusuhteet ja kulttuurin lelullistuminen

Lelujen suhde aikaan on moninainen tutkimusaihe, jonka puitteissa on mahdollista pohtia aikalaistemme asennoitumista usein triviaaleina koettuihin, mutta toisaalta vaalittuihin ja erilaisia merkityksiä omistajilleen välittäviin artefakteihin. Nykylelujen tämänhetkistä suhdetta kulttuurin eri … Lue lisää »


Joutenoloa antiikin Roomassa

Joutenoloa antiikin Roomassa

Antiikin Roomassa vapaa-ajasta käytettiin termiä otium. Sanalla negotium taas tarkoitettiin erilaisia julkisia ja yksityisiä käytännön velvollisuuksia. Roomalaisille otium oli siis primaarinen käsite, jonka kautta sen vastakohta nec-otium (”ei-otium”) määriteltiin. Otium … Lue lisää »


Kääntäjäopiskelijat heittäytyvät työelämäsimulaatioon työpajakursseilla

Kääntäjäopiskelijat heittäytyvät työelämäsimulaatioon työpajakursseilla

Monikielisissä työpajoissa käännöstieteen opiskelijat saavat eväitä työelämään. Käytännönläheisillä kursseilla yhdistetään aiemmin opittua uuteen ja opitaan yhdessä tekemällä. Kääntäjän työnkuvaan kuuluu usein itse kääntämisen lisäksi paljon muuta. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen … Lue lisää »


Ajat muuttuvat ja Perjantai niiden mukana

Ajat muuttuvat ja Perjantai niiden mukana

Perjantain ääni Robinson Crusoen suomennoksissa kuvastaa eri kääntäjien näkemystä alkuteoksesta mutta myös kunkin aikakauden arvoja ja mieltymyksiä suomalaisessa kulttuurissa. Kääntäjän subjektiivinen tulkinta Kun tarkastellaan yhden ja saman alkuteoksen käännöksiä eri … Lue lisää »


Vanhan hyvän ajan modernit sadut

Vanhan hyvän ajan modernit sadut

Ennen mikään ei ollut paremmin, väittää Charles Perrault ”suuren Ludwig XIV:n aikaa” ylistävässä poleemisessa runossaan Le Siècle de Louis le Grand (1687). Runo sytytti ilmiliekkeihin vanhan kiistan klassisoivien ja modernien … Lue lisää »


Ranskan monikulttuuriset lähiöt nuorten siirtolaistaustaisten kirjailijoiden kuvaamina

Ranskan monikulttuuriset lähiöt nuorten siirtolaistaustaisten kirjailijoiden kuvaamina

Ranskassa lähiöt nähdään usein marginaalisina ja pahamaineisina paikkoina, joita leimaavat erilaiset sosiaaliset ongelmat. Ne ovat epäpaikkoja, joilla ranskalaisen antropologi Marc Augénin mukaan ei ole omaa historiaa, identiteettiä tai kulttuurisia arvoja. Lähiökeskustelut … Lue lisää »